Day 1
21.2-07 Klo 05.45 herätys.
Ulkona pakkasta –29 astetta. Voihan perhana, lähteeköhän LT käyntiin, siinä kun ei ole moottorinlämmittäjää tai on.... mutta tyypillisesti se vietiin huoltoon 3 viikkoa sitten juuri kun kovat pakkaset alkoivat, vaikka jo viime keväänä oli tiedossa että kyseinen Webasto on hajalla......... No lähtihän se, onneksi, ajo asemalle ja edessä junamatka Helsinkiin ja nyt sitä sitten odotellaan Seutulassa koneen lähtöä. Meikäläisellä on eri lento kuin “staroilla”. Oma moka kun tuli buukattua lento liian myöhään. Kavereilla suora lento Lontooseen ja minä se matkustan Oslon kautta. Lähtö suunnillen samaan aikaan, klo 14 mutta pojat perillä 2 tuntia aikaisemmin. Vasta nyt oikeastaan on ollut aikaa miettiä mitä on odotettavissa: maailman ehkä legendaarisin studio !? No ok, otetaan se ehkä pois. Näiden muutaman päivä aikana täytyy imeä kaikki know-how mitä suinkin on saatavissa. Voi olla että minusta tulee maanvaiva siellä.

klo 18.00 Vihdoin Lontoossa
.... vihdoin. Lennot myöhässä ja Heathrow tukossa. Oslosta lähtevä kone myöhästyi heti 45 min ja lisää seurasi: kiertelimme Lontoon yllä 30 minuuttia odottaen laskeutumista eikä tässä vielä kaikki. Päästyämme maankamaralle, jouduimme kököttämään vielä 40 minuuttia koneessa odotellen terminaalista vapautuvia paikkoja koneelle. Huh huh. No onneksi loppumatka kentältä hotellille sujui helposti, kiitos Lontoon erinomaisen metroverkoston. Parilla vaihdolla pääsin n. 300 m päähän hotellistani. Kello oli vaan ehtinyt vierähtää melkein kahdeksaan illalla, joten jätin väliin tämän iltaisen studiolla käynnin, joka oliskin pitänyt oikeastaan vain materiaalin siirtoa. Huomenna klo 9.30 alkaa sitten varsinainen työ ja minä kuunteluoppilaana.

Day 2
22.3-07 Herätys kello 7.30.
Kylmä ! Sisällä, ei ulkona. Ikkuna, joka on 2 m korkeuinen, vuotaa ihan täysillä. Voi voi, olisi tässäkin 4 tähden hotellissa paljon suomalaisella puusepäntaidolla töitä !! (Brittein saarilla on varmaan oma luokituksensa näille hotelleille, Suomessa tämä olisi ollut korkeintaan matkustajakoti ! ). Sitten pikaisesti aamiaisen kautta kauppaan ostamaan uutta Lontoon karttaa, eilen ostettu oli ainoastaan keskustasta, eikä Abbey Road ollut siinä. Pikaisen tsekkauksen jälkeen löysin reitin studiolle. Soitinkin Ewolle, joka kutsuikin minut aamkahville omaan hotelliinsa. Metrolla 30 min poikien Danubis hotelliin ja sieltä 10 min kävely Abbey Roadille. Lähestyessämme tuota kuuluisaa suojatietä, jossa niin monet ovat itsensä kuvauttaneet, alan katsella ympärilleni: missä ihmeessä se studio oikein on ? Joka puolella on suunnilleen samannäköisiä kerrostaloja. Katseeni kiertäessä hetken, huomaan kuitenkin paikan jonne olemme menossa. Ulkoapäin rakennus näyttää todella pieneltä, mutta päästyäni sisään huomaan olevani niin väärässä. Tilaa on parissa kerroksessa maanpäällä ja yksi vielä maan alla. Siellä sijaitsee myös Studio1 jossa on suuri soittotila ja jossa tämän ja huomisen äänitykset tapahtuvat. Saapuessamme paikalle, on kaikki valmistelut jo suurimmalta osin tehty: mikrofonit paikoillaan, valtaisa kuulokehässäkkä rakennettu orkesterille (soittajia on yhteensä 66 kpl ja jokaisella tietenkin omat kuulokkeet ja niitä hyllyyn jäi vielä saman verran !) Melkoisenkokoinen Neve 88RS mikseri hallitsee tarkkaamoa ja kuuntelu on B&W tuotantoa: etukaiuttimia 3 kpl + sub ja takana 5 kaiutinta !
Käydessäni kierroksella studion puolella, huomioni kohdistui heti käytettyihin mikrofoneihin. Orkesterin mikityksen “perustana” on ns. “Decca tree”, kolmen mikin häkkyrä, joka on kuulemma kehitetty jo useampia kymmeniä vuosia sitten ja todettu parhaaksi ! Tämän lisäksi on 2 pallosuuntakuvioista mikrofonia taltioimaan ambienssia. Muutenkaan koko valikoimassa ei ole käytetty yhtään sellaista mikkiä joka olisi vain “ihan ok” vaan parasta mitä rahalla saa.

Studiolla paikalla :
sovittaja Pip Williams
orkesterin johtaja James Shearman
äänittäjä Haydn Bendall
ProTools operaattori Richard
2 assistenttia (olisipa varaa palkata Suomessakin)
Mikko Karmila, Jukka, Tuomas, Ewo, Toni

Tämän päivän sessioiden aikataulu on seuraava
Orkesteri klo 10-14: 66 soittajaa
15-18: 51 soittajaa
Kaikilla osa-alueilla osaaminen on NIIN valtavaa, että hirvittää. Heti ensimäisistä otoista lähtien soitto on häikäisevää. On jotenkin vaikea tajuta sitä, että orkesteri sai juuri nuotit eteensä eivätkä ole päässeet harjoittelemaan mitään etukäteen. Toisaalta kun kuulin mitä tämä porukka on tehnyt en ihmettele mitään: Orkesterin johtaja johtanut London Symphony Orchestraa mm. Harry Potter elokuvissa. Äänittäjä Haydn on ollut John Cameronin elokuvien soundien takana. Taitaa olla parempi ettei poika Pohjanmaalta mene neuvomaan. Ainoa pikkuisen kiusaava tekijä on että tarkkaamon kuuntelu, joka on sinänsä loistava, on TODELLA KOVAA ! Pip kertoo että B&W:n kaiuttimet ovat erinomaiset klassiseen musiikkiin, diskanttielementtejä menee kylläkin usein rikki, jota en kyllä ihmettele !
Orkesteriosuuksien jälkeen on vuoro yksittäisten “perinteisten “ lisäsoitinten, kuten patatrummut, ratakisko, kerrostalon pala ( näillä kahdella jälkimäisellä luotiin häkellyttävä tuomiopäivän soundi, josta Tuomas mainitsi että parasta mitä ikinä on kuullut !) Saatuaan patarumpuosuutensa valmiiksi, lyömäsoittaja tuli tarkkaamoon nöyrän näköisenä ja kysyi voisiko saada kopiot nuoteista. Hän mainitsi olevansa myös soitonopettaja ja lisäsi että tämä oli vaikein sessio hänelle ikinä. Oppilaat kuulemma saavat kokeilla uuden NW levyn soitto-osuuksia jos alkavat pitämään itseään “liian” hyvinä soittajina, hymy kuulemma hyytyy saadessaan nämä laput eteensä. Kuuntelun lomassa juon ainakin 2 termoskannullista kahvia, jota assistentit kantavat lisää edellisen loppuessa, sekä tyhjennän hedelmävaasin viinirypäleistä.
Kuoro klo 19-22: 33 laulajaa
Kuoron aloittaessa ensimäistä biisiä on ihmetykseni suuri kuullessani, etteivät he ole harjoitelleet, saati sitten kuulleet kyseistä teosta ikinä. Kappale ei ole laulajille helpoimmasta päästä ja kuitenkin se saadaan purkkiin reilussa puolessa tunnissa. Äänityksien seuranta alkaa itseasiassa tuntua pikkuisen jopa tylsältä, koska mitään “kummallista” ei tapahdu ?! Näiden ihmisten ammattina on “Pro” !

Day 3
23.2 Abbey Road Studio
Saavun paikalle klo 11 kuulemaan juuri viimeisen orkesteriotoksen. Jälleen osoitus ammattitaidosta, varatusta ajasta jää yli kaksi tuntia käyttämättä Seuraa pientä odottelua, koska kuoro on tilattu vasta klo 14 jatkamaan työtään. Asiaa ei voi juurikaan kiirehtiä. Vihdoin laulajat tulivat paikalle ja Mertarantaa siteeratakseni :”Se on siinä !” Ei voi todellakaan muuta kuin ihailla tuota osaamista.
Klo 19 alkoi viimeinen soittosessio, jossa pikkuisen harvinaisempi soitin: Cymbalon, joka on kotoisin Unkarista. Soitin muistutti flyygeliä, josta on kansi ja koskettimet poistettu ja soitto tapahtuu lyömällä suoraan kieliä kahdella “kepillä”.
Kyseisen soittopelin taitajia ei koko Lontoossa ole kuin tämä yksi ! Ja se ei suinkaan tarkoittanut että kaveri olisi mitenkään paska, pikemminkin päinvastoin. Turhaa kuvitella itselleen cymbalon soittajan uraa Lontoossa niinkauan kun tämä seppä pyörii kuvioissa.

Soitot ja laulut näiltä osin purkissa, kovalevyn varmuuskopiointi käynnissä, studion siivous mikeistä ( assistentit hoitaa ) ja kohti hotellia.

Loppukaneetti:
Valitettavasti jouduin lähtemään varhain lauantaiaamulla takaisin Suomeen ja minulta jäi väliin Studio 2:n gospelkuoro äänitys. Samassa studiossa muuten eräskin Beatles teki nauhoituksiaan ! Myöhemmin kuulin että olisi ollut kuunneltavaa ja katsottavaa ! Toivottavasti kaverit ovat ottaneet kuvia. Ennen tätä sessiota, mietin jonkin verran tällaisen systeemin mielekkyyttä, lähteä nyt Englantiin tekemään orkesteri ja kuoronauhoituksia. En kyseenalaista enää: jälki oli ja on loistavaa ja kaikki tapahtui nopeasti ja työskentelyssä voitiin paneutua musiikin tekemisen pääasiaan eli sisältöön ! Myöskin se että Studio 1:n tilan soundi on todella suuri tekijä lopputuloksessa. Suomesta olisi täytynyt varata vastaan käyttöön joku konserttisali ja se olisi ollut vaikeaa ja työlästä.
Odotan innolla levyn valmistumista !

KimMo