Kyllä lähtee !
16/09/08 04:20
El Paso, kaupunki Mexicon rajalla, oli vapaapäivämme
kohde. Saavuimme sinne ennen puoltapäivää ja
kirjauduimme hotelliin. Harvinaisen hyvin nukutun (9h
) yön jälkeen oli aikamoinen nälkä. Hotellihuoneessa
pikainen tarkistelu Google mapsia ja löysimme
vieressä menevän moottoritien toisella puolella
olevan kauppakeskuksen. Sieltä varmaan löytyisi myös
joku ruokapaikka. Lähdettyämme Antin (kenenkäs muun
?) kanssa ulos, törmäsimme Markoon, joka oli lähdössä
samaan suuntaan. Aloimme talsia kohti motarin
ylikulkusiltaa, mutta mitä ? Eihän siinä näkynyt
minkään valtakunnan kävelyreittiä ?!
Amerikkalaiset eivät tosiaankaan ole kävely- vaan autoilukansaa ! Eihän siinä mikään muu auttanut kun käpötellä takaisin hotellille ja pyytää respan tätiä tilaamaan taksi paikalle. Tuntui vaan todella tyhmältä tilata taksi 700m takia, mutta minkäs teet ? Ennen taksin tilausta, hotellin työntekijä kyllä mainitsi, että sillalla on myös kävelykaista. Emme alkaneet väittelemään asiasta vaan totesimme olevamme sen verran laiskoja, että taksi olisi tarpeen. 10 min odottelun jälkeen taksi tulikin hotellin eteen tuoden Aneten jostain kaupungilta. Hyppäsimme kyytiin ja kuljettaja ajoi tuon 3 minuutin matkan, joka maksoi kokonaiset 5 dollaria. Minimimaksu olisi ollut 10 taalaa, mutta kuski antoi meille alennusta, koska olimme ikäänkuin jatkokuljetus. Sunland Park ostokeskus piti sisällään jos jonkinlaista kauppaa. Siinä kotoinen Ideapark tuntui pieneltä. Me kuitenkin etsimme ruokaa, ruokaa ja ruokaa. Löytyihän se, "Taco&Burrito". Meksikolainen ravinto ei ole oikeastaan koskaan tuottanut pettymystä, oli se sitten missäpäin maailmaa tahansa. Näin oli myös tällä kertaa. Ruokailtuamme, lähdimme etsimään 5860 Onix Drivea, jossa sijaitsisi paikallinen keilarata. Näyttää siltä, että tästä on tulossa meikäläisen laji. Matkaa ei ollut kuin muutama sata metriä ja edessämme oli todella tasokas Fiesta Lanes Entertainment keskus. Marko oli jättänyt meidät jo ostarilla, tulimme siis paikalle Antin kanssa, mutta sekä Tuomas että Mikko liityisivät seuraamme millä hetkellä hyvänsä. Otimme myös yhteyttä Sonatan poikiin ja heiltä olisi edustus tulossa myös paikalle. Heti sisään astuttuamme, huomasimme keilaluvälineliikeen... Kyllä lähtee !! Nyt ostamaan omat pallot, niin ei aina tarvi valittaa keilaratojen pallojen huonoa kuntoa ja sopimattomuutta käteen. Liikkeen omistaja mittasi sormemme ja kaupan säädettävällä testipallolla haettiin sormenreikien oikeat paikat. Kun pallon väri ja paino oli valittu, kestäisi kuulemma parikmmentä minuuttia ja pallot olisivat valmiit nimikaiverruksia myöden. Ja koko lysti maksoi ainoastaan 82 dollaria, siis pallo ja kantokassi. On sitä tullut rahaa laitettua paljon huonompiinkin paikkoihin.
Ilta vierähti todella mukavasti kello 17:sta aina tuonne 22.30 saakka. Oma palloni reiät tuntuivat heti osuneen kohdilleen, Antin piti pari kertaa käydä suurentamassa reikiä. Heitinpä tuolla sitten henkilökohtaisen ennätykseni 207, mutta Tuomas se kiskaisi hirmuiset 224 ! Tuomaksen kanssa ei muuten kannata lähteä kisaamaan tässä lajissa ihan millään 130 pisteen keskiarvolla, ainakaan rahasta. Voitot menivät tällä kertaa aika tasaisesti Antin, Tuomaksen ja minun välillä ja kerran pääsi Sonatan basisti Markokin ( onko kaikki basistit Markoja ?) voittamaan kuin varkain. Antti kun luuli jo voittaneensa, niin eikö basisti tullut oikealta ohi ja voitti pisteellä. Ohessa Holopaisen tyylinäyte: a) ensin mietitään minkälainen kaato tehdään ja b) sen jälkeen itse suoritus :
Nyt tämän rattoisan illan jälkeen ajamme kohti Dallasia. Täytyy varmaan mennä nukkumaan, että jaksaa klo 11 nousta työpäivään !
Amerikkalaiset eivät tosiaankaan ole kävely- vaan autoilukansaa ! Eihän siinä mikään muu auttanut kun käpötellä takaisin hotellille ja pyytää respan tätiä tilaamaan taksi paikalle. Tuntui vaan todella tyhmältä tilata taksi 700m takia, mutta minkäs teet ? Ennen taksin tilausta, hotellin työntekijä kyllä mainitsi, että sillalla on myös kävelykaista. Emme alkaneet väittelemään asiasta vaan totesimme olevamme sen verran laiskoja, että taksi olisi tarpeen. 10 min odottelun jälkeen taksi tulikin hotellin eteen tuoden Aneten jostain kaupungilta. Hyppäsimme kyytiin ja kuljettaja ajoi tuon 3 minuutin matkan, joka maksoi kokonaiset 5 dollaria. Minimimaksu olisi ollut 10 taalaa, mutta kuski antoi meille alennusta, koska olimme ikäänkuin jatkokuljetus. Sunland Park ostokeskus piti sisällään jos jonkinlaista kauppaa. Siinä kotoinen Ideapark tuntui pieneltä. Me kuitenkin etsimme ruokaa, ruokaa ja ruokaa. Löytyihän se, "Taco&Burrito". Meksikolainen ravinto ei ole oikeastaan koskaan tuottanut pettymystä, oli se sitten missäpäin maailmaa tahansa. Näin oli myös tällä kertaa. Ruokailtuamme, lähdimme etsimään 5860 Onix Drivea, jossa sijaitsisi paikallinen keilarata. Näyttää siltä, että tästä on tulossa meikäläisen laji. Matkaa ei ollut kuin muutama sata metriä ja edessämme oli todella tasokas Fiesta Lanes Entertainment keskus. Marko oli jättänyt meidät jo ostarilla, tulimme siis paikalle Antin kanssa, mutta sekä Tuomas että Mikko liityisivät seuraamme millä hetkellä hyvänsä. Otimme myös yhteyttä Sonatan poikiin ja heiltä olisi edustus tulossa myös paikalle. Heti sisään astuttuamme, huomasimme keilaluvälineliikeen... Kyllä lähtee !! Nyt ostamaan omat pallot, niin ei aina tarvi valittaa keilaratojen pallojen huonoa kuntoa ja sopimattomuutta käteen. Liikkeen omistaja mittasi sormemme ja kaupan säädettävällä testipallolla haettiin sormenreikien oikeat paikat. Kun pallon väri ja paino oli valittu, kestäisi kuulemma parikmmentä minuuttia ja pallot olisivat valmiit nimikaiverruksia myöden. Ja koko lysti maksoi ainoastaan 82 dollaria, siis pallo ja kantokassi. On sitä tullut rahaa laitettua paljon huonompiinkin paikkoihin.
Ilta vierähti todella mukavasti kello 17:sta aina tuonne 22.30 saakka. Oma palloni reiät tuntuivat heti osuneen kohdilleen, Antin piti pari kertaa käydä suurentamassa reikiä. Heitinpä tuolla sitten henkilökohtaisen ennätykseni 207, mutta Tuomas se kiskaisi hirmuiset 224 ! Tuomaksen kanssa ei muuten kannata lähteä kisaamaan tässä lajissa ihan millään 130 pisteen keskiarvolla, ainakaan rahasta. Voitot menivät tällä kertaa aika tasaisesti Antin, Tuomaksen ja minun välillä ja kerran pääsi Sonatan basisti Markokin ( onko kaikki basistit Markoja ?) voittamaan kuin varkain. Antti kun luuli jo voittaneensa, niin eikö basisti tullut oikealta ohi ja voitti pisteellä. Ohessa Holopaisen tyylinäyte: a) ensin mietitään minkälainen kaato tehdään ja b) sen jälkeen itse suoritus :
Nyt tämän rattoisan illan jälkeen ajamme kohti Dallasia. Täytyy varmaan mennä nukkumaan, että jaksaa klo 11 nousta työpäivään !
|